Ennen vuoden 2012 rakentamismääräyksiä ainoat huomioon otettavat kylmäsillat olivat rakenteessa säännöllisesti toistuvat, lämmönläpäisykertoimiin sisältyvät kylmäsillat. Nykyään rakennusosien toisiinsa liittämisestä aiheutuvat viivamaiset kylmäsillat lasketaan mukaan rakentamismääräyskokoelman RakMk D5 lämpöhäviöön kertomalla liitosten pituudet liitosten viivamaisilla lisäkonduktansseilla eli psi-arvoilla (Ψ). Edelleenkään ei oteta huomioon rakennuksen vaipan yksittäisiä kylmäsiltoja kuten yksittäisiä pylväitä, tukia ja kannakkeita, mutta todennäköisesti nekin otetaan tulevaisuudessa huomioon, kuten on jo monissa Euroopan maissa.

Kylmäsiltojen osuus johtumislämpöhäviössä lasketaan kaavalla

jossa

• l_k: rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman viivamaisen kylmäsillan
  pituus, m
• Ψ_k: viivamaisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/(m · K)
• Σ_j: pistemäisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/K

Nykyisissä rakentamismääräyksissä ei oteta huomioon yksittäisiä kylmäsiltoja, joten kaavan viimeistä termiä ei tarvitse Suomessa toistaiseksi ottaa huomioon. Viivamaisista kylmäsilloista otetaan huomioon ylä- ja alapohjaliitos, nurkat, ikkunoiden ja ovien liitos sekä välipohjaliitos. Alla olevassa taulukossa on näiden liitosten lisäkonduktanssit, joita voidaan käyttää, jos tarkempia tietoja kyseisestä liitoksesta ei ole. Jos liitoksen yksityiskohdat ovat tiedossa, sen lisäkonduktanssille voidaan laskea tarkempi, yleensä taulukkoarvoja pienempi arvo. Jäljempänä esitetään lisäkonduktanssin laskentaperiaate kun parvekelaatta liittyy ulkoseinän ja välipohjan liitokseen.

Ohjearvot viivamaisen kylmäsillan aiheuttamalle lisäkonduktanssille (Ψ_k) liitoksissa, joille ei ole annettu erillistä arvoa rakentamismääräysten osassa RakMk D5.

Rakennuksen energiankulutus
Huonetilojen lämmöntarve
Rakennusvaipan johtumislämpöhäviöt